Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Suomen Kennelliitto-
Finska Kennelklubben ry
 
Ryhmä:1
FCI:n numero: 54
Hyväksytty: FCI 13.9.2000
SKL-FKK 26.4.2001
KUVASZ
 (KUVASZ)
Alkuperämaa: Unkari
KÄYTTÖTARKOITUS: Kuvaszia käytetään talojen, omaisuuden ja arvoesineiden
sekä ihmisten vahti- ja suojelukoirana. Sitä on käytetty myös metsästys- ja
jälkikoirana.
LYHYT HISTORIAOSUUS: Kuvasz on jo kauan sitten nykyisen Unkarin alueelle
vakiintunut ikivanha paimenkoira. Sen esivanhemmat tulivat Karpaattien keskustasangolle
(nyk. Transilvania) unkarilaisten miehityksen aikana. Näitä koiria tarvittiin
vahtimaan ja vartioimaan karjalaumoja villieläimiltä ja varkailta.
Metsästysviettinsä ansiosta kuvaszeja käytettiin kuningas Matthias Corvinuksen
aikana ensisijaisesti metsästyskoirina. Karjanpaimennuksen vähennyttyä niitä on
käytetty paljon harvemmin alkuperäisiin tarkoituksiin, ja rotu on kotiutunut kyliin
ja myöhemmin jopa kaupunkeihin.
YLEISVAIKUTELMA: Vahva ja kookas; valkoinen karvapeite on tiheä ja laineikas.
Miellyttävä ulkonäkö säteilee jaloutta ja voimaa. Yksittäiset ruumiinosat
sopivat tasapainoisesti toisiinsa, raajat eivät ole liian lyhyet eivätkä liian pitkät.
Luusto on vahva, ei karkea. Vahvat lihakset ovat kuivat, nivelten ääriviivat erottuvat
selvästi. Sivulta katsottuna runko on suorakulmion muotoinen, lähes neliö.
Lihaksikas, vahvarakenteinen, luonteeltaan eloisa ja erittäin liikkuvainen. Ulkonäkö
ilmentää väsymätöntä työkykyä.
TÄRKEITÄ MITTASUHTEITA: Rungon pituus on hieman säkäkorkeutta suurempi;
rintakehän syvyys on noin puolet säkäkorkeudesta; kuono on hieman alle
puolet pään koko pituudesta.
KÄYTTÄYTYMINEN / LUONNE: Rohkea ja peloton. Puolustaa suojeltavakseen
uskottuja ihmisiä ja vahtii heidän omaisuuttaan jopa henkensä uhalla. Itsevarma,
voi huonosti kohdeltuna tulla aggressiiviseksi. Uskollinen ja luotettava, rakastaa
isäntäänsä ja ympäristöään. Arvostaa saamaansa rakkautta ja huolenpitoa. Vaatii
paljon liikuntaa ja toimintaa. Vaatimaton ja helppohoitoinen, kestää myös hyvin
ankaria sääolosuhteita.
PÄÄ: Rodulle tyypillisesti kiilamainen, suhteessa runkoon, miellyttävä, jalo ja
melkoista voimaa ilmentävä. Rodulle tyypillisesti selväpiirteinen ja kuiva. Kuvaszin
voi erottaa muista sukulaisroduista pääasiassa pään muodon ansiosta. Urosten
pää on hieman voimakkaampi kuin narttujen.
KALLO: Leveä; otsa on hieman ulkoneva. Keskellä otsaa on selvä uurre.
OTSAPENGER: Niukka.
KIRSU: Musta ja tylppäkärkinen.
KUONO-OSA: Leveä, pitkä, hyvin lihaksikas ja tasaisesti kapeneva, ei koskaan
suippo. Kuononselkä on suora.
HUULET: Mustat ja tiiviit. Suupieli on pykäläinen.
HAMPAAT / PURENTA: Hyvin kehittynyt, vahva, säännöllinen ja hammaskaavion
mukainen täydellinen leikkaava purenta.
SILMÄT: Hieman vinoasentoiset, mantelinmuotoiset ja tummanruskeat. Silmäluomien
reunat ovat mustat ja tiiviit.
KORVAT: Keskikorkealle kiinnittyneet; kolmasosa korvasta nousee tyvestään
kaareutuen ja laskeutuu sitten tiiviisti pään myötäisesti. Korvat ovat V:n muotoiset
ja kärjestään pyöristyneet, eivät koskaan pystyt eivätkä kiertyneet. Valppaan koiran
korvat kohoavat hieman.
KAULA: Pikemminkin lyhyt kuin keskipitkä, hyvin lihaksikas ja muodostaa 25 -
30°:n kulman vaakatasoon nähden. Niska on lyhyt. Kaulanahka on tiivis, ei löysä.
Uroksilla on selvä kaulus ja harja.
RUNKO: Sivulta katsottuna runko muodostaa vain hieman neliöstä poikkeavan
suorakulmion.
SÄKÄ: Pitkä, nousee selvästi selkälinjan yläpuolelle.
SELKÄ: Keskipitkä, suora, leveä, hyvin lihaksikas ja kiinteä.
LANNE: Lyhyt ja tiivis selän jatke.
LANTIO: Hieman viisto, hyvin lihaksikas ja leveä. Lantion erittäin tiheän karvapeitteen
vuoksi koira näyttää hieman takakorkealta.
RINTAKEHÄ: Eturinta on hyvin kehittyneiden lihasten ansiosta pyöristynyt,
rintalastan kärki on vain hieman ulkoneva. Rintakehä on syvä ja pitkä, kyljet hieman
kaarevat.
ALALINJA JA VATSA: Vatsaviiva kohoaa rintakehästä lähtien hieman takaosaa
kohti.
HÄNTÄ: Alaskiinnittynyt, hieman viiston lantion suora jatke, suoraan alaspäin
riippuva ja kinnerniveliin ulottuva; hännänpää kaartuu hieman ylöspäin, ei koukuksi.
Koiran ollessa valpas häntä voi nousta korkeintaan selkälinjan tasolle.
RAAJAT
ETURAAJAT
YLEISVAIKUTELMA: Eturaajat ovat pystysuorat ranneniveliin asti, yhdensuuntaiset
ja kohtalaisen kaukana toisistaan. Edestä katsottuna eturaajan asento on oikea,
jos olkanivelestä vedetty pystysuora viiva kulkee eturaajan akselia pitkin 3. ja
4. varpaan väliin. Sivulta katsottuna asento on oikea, jos kyynärnivelestä maahan
vedetty pystysuora viiva kulkee raajan keskilinjaa pitkin ranneniveleen.
LAVAT: Lapaluut ovat pitkät, viistot, lihaksikkaat ja tiiviisti rintakehän myötäiset,
kuitenkin joustavat.
OLKAVARRET: Keskipitkät ja hyvin lihaksikkaat. Olkavarsi ja lapaluu muodostavat
100 - 110°:n kulman.
KYYNÄRPÄÄT: Kuivat ja tiiviisti rintakehän myötäiset, eivät sisään- eivätkä
ulospäin kiertyneet. Olka- ja kyynärvarsi muodostavat 120 - 130°:n kulman.
KYYNÄRVARRET: Suhteellisen pitkät, suorat, kiinteät ja kuivalihaksiset. Ranneniveleen
ulottuvat jänteet ovat vahvat.
RANTEET: Hyvin kehittyneet ja tiiviit; jänteet ovat lujat.
VÄLIKÄMMENET: Suhteellisen lyhyet, kuivat ja hieman viistot (10 - 15°:n
kulmassa pystysuoraan nähden).
KÄPÄLÄT: Pyöreät tai hieman soikeat, tiiviit. Varpaat ovat lyhyet, joustavat,
tiiviisti yhdessä ja niin korkeasti kaareutuneet, ettei niiden keskiosa kosketa maata.
Päkiät ovat kimmoisat ja mustat. Kynnet ovat kovat ja vahvat, mustat tai liuskeenharmaat.
TAKARAAJAT
YLEISVAIKUTELMA: Takaraajojen asento on sivulta katsottuna oikea, jos polvinivel
sijaitsee suoraan sarvennaisen alapuolella ja käpälä lonkkanivelen alapuolella.
Istuinluun kärjestä kulkee suora linja kantaluuhun. Takaa katsottuna takaraajojen
asento on oikea, jos istuinluun kärjestä raajojen akselia pitkin kulkevat suorat
linjat ovat yhdensuuntaiset ja koskettavat maata kohtalaisen kaukana toisistaan.
REIDET: Pitkät, leveät ja voimakkaat lihakset kiinnittyvät tiiviisti lantioon. Lantio
ja reisi muodostavat 100 - 110°:n kulman.
POLVET: Nivelet on suuret. Reiden ja säären välinen kulma on 110 - 120°.
SÄÄRET: Pitkät, massiiviset lihakset ulottuvat kintereeseen vahvoin jäntein. Sääret
ovat takaa katsottuna pystysuorat ja yhdensuuntaiset rungon akselin kanssa.
KINTEREET: Leveät, suuret, kuivat ja jänteikkäät. Kinnerkulma on 130 - 140°.
VÄLIJALAT: Pitkät ja pystysuorat.
KÄPÄLÄT: Soikeat, muutoin kuten etukäpälät.
LIIKKEET: Kävellessä askeleet ovat pitkät ja hitaat. Ravissa liikkeet ovat kepeät,
joustavat, maatavoittavat, lennokkaat, tasapainoiset ja väsymättömät. Kyynärpäät
eivät kierry sisään- eivätkä ulospäin.
NAHKA: Runsaspigmenttinen, liuskeenharmaa ja tiiviisti rungonmyötäinen.
KARVAPEITE
KARVA: Kohtalaisen kovaa, laineikasta, hieman jäykkää, ei huopaantuvaa. Karheamman
peitinkarvan alla on hienompaa untuvaista aluskarvaa. Päässä, korvissa ja
käpälissä karva on lyhyttä (1 - 2 cm), tiheää, pystyä ja suoraa. Eturaajojen etuosassa
ja sivuilla sekä takaraajoissa polvien alapuolella karva on yhtä lyhyttä (1 - 2 cm)
ja suoraa. Raajojen takaosassa on 5 - 8 cm pitkät hapsut; takaraajojen housukarvat
ulottuvat kintereisiin asti. Kaulus jatkuu rintaan ulottuvana harjana ja on erityisen
selvä uroksilla. Rungossa, reisissä ja olkavarsissa karva on keskipitkää (4 - 12 cm)
ja erittäin laineikasta muodostaen usein harjanteita, töyhtöjä ja tupsuja. Häntää
peittää kauttaaltaan tuuhea, laineikas karva, joka voi hännänpäässä olla jopa 10 - 15
cm pitkää.
VÄRI: Valkoinen, norsunluunvärinen hyväksytään. Kirsu, silmäluomien reunat ja
huulet ovat mustat. Päkiät ovat mustat tai liuskeenharmaat. Kitalaessa tumma värisävy
on toivottava, vaaleanpunaiset laikut sallitaan.
KOKO JA PAINO
SÄKÄKORKEUS: Uroksilla 71 - 76 cm ja nartuilla 66 - 70 cm.
PAINO: Uroksilla 48 - 62 kg ja nartuilla 37 - 50 kg.
VIRHEET: Kaikki poikkeamat edellämainituista kohdista luetaan virheiksi suhteutettuna
virheen vakavuuteen.
HYLKÄÄVÄT VIRHEET: Selvä otsapenger; pigmentin puute kirsussa, huulissa
tai silmäluomien reunoissa; yhden tai useamman etuhampaan, kulmahampaan,
välihampaan P2 - 4 tai poskihampaan M1 - 2 puuttuminen, useamman kuin kahden
P1:n puuttuminen, (M3:ia ei oteta huomioon); ylä-, ala- tai ristipurenta, yli 2 mm
rako ylä- ja alaetuhammasrivien välissä; silmäluomien sisään- tai ulospäin kiertyminen
(entropium tai ektropium); pystyt korvat; lepotilassakin selkälinjan yläpuolelle
nouseva tai lähes renkaaksi kiertynyt häntä; takkuuntuva, kihara, ei laineikas
eikä karhea karvapeite; pitkäkarvaiset raajat; muu kuin sallittu väri.
HUOM. Uroksilla tulee olla kaksi normaalisti kehittynyttä kivestä täysin laskeutuneina
kivespussiin.
 
©2017 Suomen Kuvasz-klubi ry - suntuubi.com